Kalevan Kisat – yleisurheilun Suomenmestaruuskilpailut ennen ja nyt

track and field

Kalevan Kisat on suuri suomalainen urheilutapahtuma, joka kokoaa maan parhaat yleisurheilijat ottamaan mittaa toisistaan. Lajeina ovat muun muassa kiekonheitto, kuulantyöntö, moukarin heitto, keihäänheitto, pituushyppy, korkeushyppy, kolmiloikka sekä kävely, juoksu ja aitajuoksu eri pituisilla matkoilla. Vuonna 1920 listalla oli jopa paini ja vuosien 1921–1926 aikana hauskasti mäenlasku.

Yksittäisten lajien lisäksi mukana ovat 10-ottelu ja 7-ottelu, jotka käydään eri lajeissa. Urheilijat saavat pisteitä jokaisesta lajista suorituksensa mukaan ja viimeisen lajin jälkeen suurimman pistemäärän kerännyt urheilija voittaa ottelun. Yksittäisissä lajeissa voittaja valitaan alkuerien, karsintojen ja loppukilpailujen kautta, ja voittajaksi julistetaan parhaiten menestynyt mies- ja naisurheilija. Mukana olevat kilpailijat kuuluvat paikkakuntansa urheiluseuraan ja edustavat samalla sitä.

Urheilukuninkuuskilpailuista Kalevan Kisoihin

Ensimmäiset Kalevan Kisat järjestettiin vuonna 1907 Tampereella, mutta sittemmin pitopaikkakuntaa on vaihdeltu ahkerasti. Vaihtelu tekeekin hyvää ja jakaa kisojen järjestämisvastuuta ja tuottoa tasaisemmin ympäri Suomen. Kisapaikkakuntina on ollut muun muassa Helsinki, Turku, Pori, Kotka, Jyväskylä, Seinäjoki, Kuopio ja jopa Viipuri, kun kaupunki vielä kuului Suomeen.

Huomionarvoista on, ettei Kalevan Kisojen järjestämisessä ole ollut taukoa edes sotavoisien aikana vuotta 1941 lukuun ottamatta. Vain yhden vuoden väliin jääminen osoittaa todellista rakkautta lajiin, ja suomalaisten pettämätöntä sisua.

Ennen ensimmäisiä Kalevan Kisoja 1902–1906 Suomessa käytiin eri lajien urheilukuninkuuskilpailuja. Kisat olivat pitkään miesvaltaisia , vaikka naisia nähtiin jo vuosina 1913–1923 kilpailemassa 4 × 100 metrin viestissä sekä 100 metrillä. Vuonna 1945 naiset saivat omat Kalevan Kisansa, mutta kilpailut käytiin eri aikaan ja joskus jopa eri paikkakunnalla miesten kisojen kanssa. Kisat yhdistettiin vasta vuonna 1959, vaikka nykykisoissa miehillä ja naisilla onkin edelleen eri lajeissa omat sarjansa.

Aluksi kilpailuiden järjestäjänä oli Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL) ja kisojen pääpalkinnosta Kalevan Maljasta pääsivät kisaamaan ainoastaan SVUL:n jäsenseurat. Työväen Urheiluliiton (TUL) seurojen syrjintä loppui kokonaan vasta vuoden 1954 jälkeen, vaikka TUL:n urheilijat saivat olivatkin yksilötasolla saaneet osallistua SM-kisoihin 1940-luvulta.

Vuonna 2021 kisaisäntänä on jälleen Tampere, ja vuosina 2022 ja 2023 on Joensuun ja Lahden vuoro. Mitä kisa-aikatauluihin tulee, Kalevan Kisoja käydään vuodesta riippuen viikon ajan heinä-elokuussa.

Kalevan Malja, If Urheilijapalkinto ja Uusi Sampo -malja

Kalevan Malja on erottamaton osa kilpailua ja osasyy kuninkuuskisojen nimeämiseksi Kalevan Kisoiksi. Ensimmäistä kertaa Kalevan Maljasta kisattiin vuonna 1910 Viipurin yleisurheilun SM-kilpailuissa, kun Vakuutusyhtiö Kalevan miestyöntekijät lahjoittivat omista varoistaan hopeisen 50,5 senttimetriä korkean ja 2,3 kiloa painavan maljan kisojen kiertopalkinnoksi.

Palkinnon tarkoituksen oli kannustaa suomalaisia urheilemaan ja pokaaliin kaiverrutettiin teksti: ”Ruumiillinen ja taloudellinen hyvinvointi päämääränämme”. Yleisurheilun Suomenmestaruuskilpailujen lopulliseksi nimeksi Kalevan Kisat vaihdettiin vasta vuonna 1937, kun SUL:n puheenjohtajana toimi Urho Kaleva Kekkonen. Palkinnon saa vuodeksi omakseen eniten pisteitä saanut yleisurheiluseura. Nykyisin pisteisiin otetaan mukaan myös muita SM-kilpailuja eikä vain Kalevan Kisojen aikaisia suorituksia.

Vuoden 1990 kisoissa vakuutusyhtiö Sampo jakoi Uusi Sampo -maljan kisojen parhaalle urheilijalle, ja 19 vuotta myöhemmin tilalle tuli vakuutusyhtiö If:n kiertopalkinto If Urheilijapalkinto. Yksilösuorituksestaan palkittuja urheilijoita ovat olleet muun muassa Seppo Räty, Mika Halvari, Sari Essayah, Tommi Evilä, Tero Pitkämäki ja Minna Nikkanen.

Suomen yleisurheilun lamavuodet ovat takana

Suomalainen yleisurheilu on pitkään laahannut kehityksen jälkijunassa ja esimerkiksi naapurimme Ruotsi ollut Suomea selvästi edellä arvokisamenestyksessä. Syynä ei ole lahjakkaiden urheilijoiden tai motivaation puute, vaan rahoituksen takkuaminen.

Suomen Urheiluliitto (SUL) ja Fintech-yhtiö CapitalBoxin vuonna 2021 solmitun nelivuotisen rahoitussopimuksen toivotaan tuovan enemmän resursseja toiminnan tukemiseen. Menestys tuntuu kaipaavan yleisurheilun ammattilaisuutta, johon vain muutamalla suomalaisurheilijalla on varaa. Veikkausvoittovaroista jaettu tuki ei riitä. Ruotsin tilanne on päinvastainen ja tulostaso osoittaa, että huippu-urheilijoita on huomioitu riittävästi.

Suomalaisessa yleisurheilussa viimeisin olympiavoitto on vuodelta 2000, kun Arsi Harju työnsi kuulan 21,29 metriin ja nappasi itselleen kultamitalin. Sen sijaan viimeisimmät olympialaiset ja yleisurheilun MM-kisat ovat jättäneet Suomen täysin mitaleitta. Tilannetta ei kuitenkaan kannata pitää epätoivoisena, sillä Tokiossa tie finaalipaikolle aukesi kolmiloikassa, 3 000 metrin esteissä, seiväshypyssä ja keihäänheitossa. Vähän lisää ja suomalainen yleisurheilu on taas maailmankartalla, ja hyvistä suorituksista voidaan nauttia muuallakin kuin kotimaisissa Kalevan Kisoissa.

Kalevan Kisat – yleisurheilun Suomenmestaruuskilpailut ennen ja nyt
Siirry sivun alkuun